13. lokakuuta 2011

Hakusanoja

Hyvin väsyneenä sitä tulee klikkailtua kaikenlaista, tällä kertaa eksyin katselemaan blogin tilastoja. Kiintoisaa on miten paljon lukijoita täällä käy, semisti masentavaa sen sijaan kommenttien vähäinen määrä :(. En kitise, mietin vaan, että onko vika sisällössä, minussa, kiireessä, syötteenlukijan käytössä vai missäköhän, ja mitä voisin tehdä jotta tilanne muuttuisi? :).

Tällä kertaa on blogiin tultu ihan sellaisilla hakusanoilla, että vastauksetkin on ehkä löytyneet:

upslaaki ohje
no se oli täällä

neulegraffiti
esiintyi yhdessä valokuvassa täällä. Et tainnut tästä paljon kostua?

kotimainen raitatrikoo
kannattaa ostaa Myllymuksuilta. Valitettavasti tämä ei ollut maksettu mainos :)

mittatilausvaatteita netistä 
oikeita mittatilausvaatteita ei voi tilata netistä. "Mittojen mukaan" tehdyn voi kyllä saada, jolloin mennään sitten sillä että asiakas itse mittaa tietyt päämitat. Oikeasti se ei ole mittatilausvaate, eikä täten missään tapauksessa täydellisesti istuva (voi toki olla, jos sattuu olemaan ko kaavajärjestelmän kroppa - mutta silloin löytyy vaatetta kaupastakin). Mittatilausvaate sovitetaan AINA. Ja sitä muokataan kunnes se on täydellinen.

susannanpuoti.blogspot.com
juu se oli tän blogin osoite.

uv loisteputki seulan valotukseen 
Philips Actinic. Tilaa Suomen Lamppupalvelusta. Suomen parasta palvelua, tosin riippuu myyjästä.


välikausihattu pojalle
tilauksesta järjestyy. Millaisen tahtoisit?



****
Muksut on syyslomalla, ja mulla on ihan lauantaifiilis! Väsymys vie kyllä nyt tytöstä voiton, huomenna on pitkä päivä Villiankassa, lauantai-iltana pääsen toivottavasti ompelemaan uusia mekkoja pikkuisille tyttösille ja vähän isommillekin :).

12. lokakuuta 2011

Kurssilla

Olin viikonloppuna taas kankaanpainokurssilla. Menin, kun oli muutamia juttuja mihin kaipasin apua, ja halusin harjoitella erilaisia tekniikoita. Kotona ei välttämättä tule kokeiltua ihmeellisyyksiä, kun on niin paljon muutakin tekemistä, ja toisaalta materiaalit maksaa jne.


Halusin harjoitella useammalla värillä painamista, ja se olikin varsin hauskaa.

Tein kissakangasta hupparin verran, tytär valitsi värit. Itseäni häiritsee suunnattomasti 
kaikki nuo epätarkat kohdat, muut ihmiset sen sijaan ovat olleet sitä mieltä,
et se tuo vaan ilmettä. Mitäs mieltä sinä olet?

Sen opin, että jos joustavalle kankaalle painaa kaksväristä raporttia, kangas pitäs laittaa pöytään kiinni eikä liikuttaa mitään ennenkuin molemmat värit on laitettu. Mä painoin ensin koko kankaan pinkillä, pienessä tilassa myös siirtelin kangasta, sitten painoin mustat osat -ja jouduin siirtelemään taas kangasta. Ja kun joustava matsku kyseessä, raportin kohdistaminen oli työn takana, yhdestä reunasta kohdillaan ja toisesta ei... Isolla seulalla ei ehkä olisi edes onnistunut, nyt kun kuvioita oli vain kuusi seulalla, oli mahdollista nykiä kangasta sieltä täältä jotta sai kohdilleen.

PaaPiin suunnittelemasta auringosta tulee vessaan verhot :)

Kaksi vapaapäivää, ja hirmusti olisi tehtävää. Ensin pitäisi selättää yksi kaaos:
Tällä hetkellä työhuoneessa ei ole edes tuota pöytäpintaa vapaana, kiireisen viikon aikana on tullut pyykkejä viikkailtua siinä ja siellä ovat edelleen.... Olen uhannut että jollei kämppä ala mennä järjestykseen seuraavan parin viikon aikana, tilaan roskalavan ja heivaan menemään kaiken mikä ei ole paikoillaan :). Kahden aikuisen ihmisen kotien yhdistäminen = kaikkea kaks ja hirveen paljon. Se on kyllä kätevää että nyt esim saksia on niin paljon että ei haittaa jos yhet on hukassa :D

8. lokakuuta 2011

Synttärit!

Siitä on tänään kahdeksan seitsemän vuotta, kun aloitin ensimmäisen blogini. Huh huh! 
Monenmoista on matkan varrella tapahtunut, koko ammatinvalinta muuttui blogin myötä.
Missä välissä sinä tulit matkalle mukaan? Muistot jakoon!

Ihan ekassa postauksessa oli nämä tossut. Myöhemmin kirjoitin niihin myös ohjeen,
mutta koska se on jossain blogin uumenissa vaikeassa muodossa, päätin synttäreiden
kunniaksi julkaista sen uudelleen. Ohje on ollut varsin suosittu ja edelleen ajoittain näkyy 
linkkejä siihen. Joten tässä, kuvaa klikkaamalla aukeaa. Ohje aukeaa Google docsissa 
ilman kirjautumisia tai muita vinkeitä :)

***edith kertoo, että nyt sen pitäisi aueta ilman kirjautumista
*** edith kertoo myös tajunneensa aamulla suihkussa, että jos
lapsi on seitsemän, ja se oli vauva kun blogi aloitettiin, ei blogi
mitenkään voi olla vuotta vanhempi. Eli ollaan seitsemän vuoden
uhmakkaassa ja itsenäistyvässä iässä!
*** ja vielä editoidaan! Kuulin että monilla on ollut ongelmia kommentoida tekstin alle upotettuun kommenttilaatikkoon, joten laitoin sen nyt ponnahdusikkunaan. Kokeilepa toimisiko se! Olisi ihanaa saada tänne vähän lisää elämää!

21. syyskuuta 2011

Lisää lukemista...

The art of manipulating fabric on varsinainen tekniikkataivas, mut ei sieltä oikein kuvattavaa löytynyt, ohjeita ja pilkkupiirroksia vaan :) Pläräsin sitä koko illan, välillä piti ottaa jo kangasta ja neula käteen kun en-vaan-tajuu :). Ihana!

Basics of corset building on ehkä paras aloittelijoille suunnattu opus minkä olen nähnyt. Yleensä "aloittelija"-sanaa kun käytetään, lähdetään siitä että ei se lukija ehkä erota nuppineulaa silmäneulasta, ja turha sille nyt kaikkea kertoa, opetelkoot ensin nää pari juttua... Tässä kirjassa on aika kattavasti kaikenlaista, ihan uskalletaan mennä sovitusmuutoksiin asti ja ei tehdä ihan helpoimman kautta. En lukenut vielä tarkemmin, joten en tiedä onko siellä virheitä tai ihmeellisyyksiä, mutta hyvältä näyttää!

Pattern magic 2 oli ihan yhtä hengästyttävä kuin eka osakin, tässä tosin enemmän sellaisia taidejuttuja, eikä niinkään sellaisia ideoita, mitä voisi adoptoida perusvaatteisiin.


20. syyskuuta 2011

Voi inspiraatio!

Se on ollut vähän kadoksissa jo jonkin aikaa, se inspis. Yrittäjyys + lasten sairastelut ei oikein sovi yhteen, tai sitten minä en sovi siihen yhtälöön, pää ei vaan kestä. No nyt on hetki lepäilty ja etsiskelty kadonnutta ompeluintoa.

Tueksi ja ajanvietteeksi tilasin läjän kirjoja Bookdepositorysta, tässä niistä eka, joka aikaansai huokailua ja kaavoittamisenkaipuun. Siis toimi just niinkuin pitikin!
Tämä kirja on kuin mulle tehty. Japanilainen tarkkuus ja ennakkoluulottomuus, kaavoituksen ihan erilaiset ideat, aivan mieletön kirja!




Kaava tehdään ensin paperista nuken päälle, ja siihen piirretään haluttu muoto - näin kaikki laskokset ym saadaan juuri oikeille kohdille. Sitten kaava pois nuken päältä, muotolaskokset auki, kaava takaisin tasaisen muotoon - valmis, kuositeltu kaava. No ei ihan noin yksinkertaista mutta sinne päin..
Tätä on ihan pakko kokeilla _heti_.

Tänään tulee toivottavasti seuraava setti kirjoja :).

Mitä sinä teet, kun inspiraatio ja/tai motivaatio katoaa?

16. syyskuuta 2011

Häämekko

Ih, sain ehkä söpöimmän hääkuvan ever ja vielä luvan julkaista se :). Asiakkaani vietti häitä etelän lämmössä syyskuun alussa, ja hänelle tehtiin ohut ja ilmava mekko kera ison keltaisen rusetin.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä mekko oli aika haastava ajoittain. Aloitettiin puvun tekeminen heinäkuussa, kun vauvamasua ei vielä näkynyt oikeastaan ollenkaan. Ekassa sovituksessa mekko oli rinnanalta liian löysä - tokassa se ei sitten mennyt enää kiinni ollenkaan. Olin varautunut näihin pulmiin, ompelin pitkällä tikillä ja jätin hulvattomia saumanvaroja :)

Loppujen lopuksi päädyin kiristämään rinnan alta Framilonilla, mikä kuitenkin sitten joustaa jos tarvetta on. Myös yläosassa on Framilon saumanvaroissa, kiristää just sen verran että päällä näyttää suoralta mutta ei pääse löystymään. Kangas on ohutta puuvillaa missä on vähän elastaania ja himmeä kiilto. Yläosa on tuettu kokonaan. Helma on takaa pidempi, masu ei kasvanutkaan sitten suuren suureksi niin edestä vielä hieman lyhennettiin.

Tämä oli ihana työ, oikein paljon onnea tuoreelle parille <3

13. syyskuuta 2011

Kankaanpainantaa - tarvikkeet

Kankaanpainotarvikkeita on erilaisia, joka lähtöön jotakin. Alussa on vaikea tietää mitä oikeasti tarvitsee, tulee sellainen fiilis, että ei kai nää kaikki ole pakollisia hankintoja. Eikä ne olekaan. Joskus aiemmin yritin selvittää, mitä vähintään tarvitsen päästäkseni alkuun, mutta vastaukset oli sellaisia "no tätä tai tota tai ihan miten sä ite haluat tehdä". Kurssilla kävin sitten opettajan kanssa läpi tarvikkeet, en halunnut ostaa mitään turhaan tai varmuuden vuoksi.

Tarvikkeita saa monista askarteluliikkeistäkin, mutta nekin ovat useimmiten kahden päätoimijan tuotteita; Helsingissä toimii Seriväri ja Kuopiossa Emo-tuotanto. Molemmat myyvät myös postitse. Aina aiemmin olen käyttänyt Serivärin tuotteita, mutta nyt lähes pelkästään Emo-tuotannon. Syytkin ovat selkeät: Serivärin periaatteessa samat tuotteet ovat paljon kalliimpia, ja Emo-tuotannon palvelu on ihan vailla vertaa.

Seula ja raakeli millä väri levitetään, ovat tietysti välttämättömät. Raakelinkin voi korvata ikkunankuivaimella, mutta minusta jotenkin tuntui, että siinä on kuitenkin niin ohut se muoviosa, niin päätin, kokeilematta, panostaa raakkeliin. Tiedän kuitenkin että monet käyttää ikkunalastaa, joten sillä voi varmasti ainakin aloittaa. Seuloja on erikokoisia, kuvassa oleva n. A4 kokoinen on kätevä moneen työhön ja aloittaessa helppo hallita. Kannattaa huomioida että Serivärin ja Emo-tuotannon seulat ja raakelit ovat hieman erikokoisia, Serivärin raakkeli tipahtaa helposti Emon seulan sisälle kun se on vähän kapeampi. Seuloja kannattaa ehkä olla useampi kuin yksi jo heti alkuun. Toki riippuu siitä mitä tahtoo tehdä. Itse ostin yhden pienen ja yhden ison, kyllä niillä alkuun pääsi mutta nyt alkaa olemaan jo niin että tarttis lisää...

Painamiseen tarvitaan painoemulsiota ja pigmenttejä. Pigmenttejä voi sekoittaa keskenään ja ne ovat todella riittoisia. Vasemmalla takana valotusemulsion poistoaine, se on välttämätön jotta seula saadaan puhtaaksi uutta kuvaa varten. Jos tahtoo pastellisävyjä tai painaa valkoista väriä, tarvitaan myös peittovalkoista. Osta pigmenttejä alkuun pienet pullot.

Painettaessa raporttia (toistuva kuvio) tai kaksivärisiä kuvia mitkä pitää kohdistaa tarkasti, tarvitaan kohdekulma ja kalvoja. Tämä on yksi näistä pihistä/panosta kohdista: Seriväriltä saa valmiita paketteja missä on kohdekulma ja erikokoisia kalvoja, hinta 16-19e. Rautakaupasta puurimaa ja kulmarautoja, pari ruuvia ja liimaa, tuli maksamaan ehkä 2e. Kirjakaupoista varmasti saisi erilaisia/paksuisia kalvojakin, mutta mulla nyt oli näitä A4 kalvoja, olen niitä vaan yhdistänyt teipillä sopivan kokoisiksi.

Kohdekulma siis toimii niin, että laitetaan kulma pöydälle, kalvo sen reunoja vasten ja painetaan kuvio kalvolle. Sitten kankaalle työstettäessä painetaan ensin yksi kuva, kalvon avulla katsotaan mihin kohtaan seuraava tulisi, laitetaan kulma kalvoon kiinni, otetaan kalvo pois ja seula tilalle, painetaan. Helppoa ja hauskaa :)
Seulat pestään aina viileällä vedellä, painovärit saa pois mäntysuopaliuoksella. Pesussa käytetään painesuihkua, mikä liitetään ihan normaaliin käsisuihkuun. Valottamista varten tarvitset valotusemulsiota, kalvostuskourun millä emulsio levitetään, sekä valotuslampun.

Kuva valotetaan joko kalvolta tai paperilta. Kalvon kanssa ei tarvita mitään ylimääräisiä aineita, mutta kalvoja pitää olla päällekkäin vähintään kolme, ja tämä vaihe kuulostaa minusta hirmu työläältä, etenkin yksityiskohtaisemmissa kuvissa. En edes ole kokeillut :). Paperilta valotettaessa tarvitaan filmiytysnestettä TAI rypsiöljyä. Tää on musta ihan hassu kohta - voit käyttää joko liuotinta mikä saa pään särkemään, tai rypsiöljyä mitä löytyy jokaisesta kodista :). Rypsiöljyllä siis mennään täällä, ainakin toistaiseksi. Valottaminen on varmasti tän touhun se eniten kysymyksiä herättävä osio, siitä voisin tehdä ihan oman postauksen.

Valotuslamppu on uv-valo, ja voin kertoa ettei ole ihan yksinkertaista löytää valaisinta mihin nuo putket käy. Kaikki valaisimet mitä ei asenneta kiinteästi, käyttävät pienempiä wattimääriä. Emo-tuotanto myy valotuslamppua myös suoraan, muistaakseni 85e. Omani tilasin lopulta Suomen Lamppupalvelusta (tuote 04601) sekä 2 Philips Actinic putkea, yhteensä 54e.

Valotettaessa seula laitetaan alustan päälle. Helpoin ja paras olisi mustalla trikoolla päällystetty styrox, mutta mä tein alussa jostain kartonkilaatikosta alustan, sattui löytymään sopivan kokoinen. Alustan pitää siis olla sen painopinta-alan kokoinen.

Lisäksi tarvitset hanskat, pesusieniä, sekoitusvälineitä, alustan pöydälle (retkipatjaa saa metritavarana esim Etolasta!), jotain vanhoja lakanoita suojakankaiksi ja kokeiluun.

Jatkossa tarvitset myös kunnolliset pesuaineet millä seulasta saa viimeisetkin sotkut pois. Hyvin hoidettu seula kestää pidempään. Emo-tuotannolta en ole löytänyt näitä putsareita, Serivärillä se on nimeltään Stripper, lisäksi niillä on erilaisia tehopesuja myöskin, mitkä kuulostaa aika hurjilta kyllä....

Eipä muuta!

Pihistäväisellä tyylillä hankittaessa alle 200e menee rahaa.

Ostoslista:
  • seula
  • raakeli/ikkunalasta
  • valotusemulsio
  • kalvostuskouru (kapealla kourulla saa ihan hyvin vedostettua isommankin seulan)
  • painesuihku
  • valotuslamppu
  • painoemulsio
  • pigmenttejä
  • peittovalkoinen
  • valmis musta painoväri (jos sitä tarvitset, sekoittamalla ei tule kovin hyvä)
  • lusikoita, viilipurkkeja värien sekoittamiseen
  • retkipatja-alusta
  • styroxista alustat seuloille valotukseen
  • kankaita tms pöydän suojaksi
  • mäntysuopaa
  • valotusemulsion poistoaine
  • pesusieniä (tiskiharjat tms EI käy)
  • (Stripper tehopesu)
Toivottavasti en unohtanut mitään :) Virpi toivoi kommenteissa juttua, että miten valmistautua kankaanpainokurssille, kirjoittelen siitä vielä myöhemmin lisää!

Ihana syyspäivä näköjään tulossa, täällä sataa vettä ko aisaa, mitäs siellä?